Rakennusala on tyypillinen harmaan talouden riskiala. Alalle tyypillistä on ulkomaisen työvoiman käyttö ja pitkät aliurakointiketjut, kun rakennusurakoita pilkotaan pienempiin osiin. Rakennusalalla onkin tehty jo pitkään töitä harmaan talouden torjumiseksi. Esimerkiksi rakennusalan tiedonantovelvollisuuden lainsäädäntömuutokset ovat kasvattaneet verotuottoa arviolta 34-35 miljoonaa euroa vuodessa, erityisesti ulkomaalaisille työntekijöille ilmoitetut palkat ovat lisääntyneet. Velvollisuus harmaan talouden torjumisesta lankeaa tilaajan kuin myös urakoitsijan harteille. Digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia harmaan talouden torjuntaan. Mitä työkaluja digitalisaatio tuo rakennustyöntilaajille ja urakoitsijoille harmaan talouden estoon?

 

Miksi rakennusalalla kehitettiin toimintatapoja harmaan talouden estoon?

Verohallinon mukaan harmaa talous tarkoittaa lakisääteisten velvoitteiden eli verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen tai tullimaksujen välttämistä ja mm. erilaisten rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksuvelvoitteiden laiminlyöntiä. Harmaan talouden ilmenemismuodot rakennusalalla ovat mm. pimeä palkanmaksu, tulojen pimittäminen ja sosiaalimaksujen välttely.
Rakentamiseen käytetään Suomessa vuosittain kymmeniä miljardeja euroa, josta myös julkisen rahankäytön osuus on merkittävä. Verovaroja kertyy vähemmän, kun osa yrityksistä ja työntekijöistä jättää verot maksamatta. Veroista kustannetaan yhteiskunnan kannalta oleellisia palveluja kuten terveydenhuolto ja koulut, jonka takia harmaan talouden esto rakennustyömailla puhuttelee meitä kaikkia. Tämän lisäksi Rakenuusteollisuuden mukaan harmaa talous rakennusalalla vääristää kilpailua ja hintatasoa rehellisille yrityksille sekä heikentää työntekijöiden asemaa, koska työntekijälle ei kerry pimeästä työstä eläkettä eikä häntä ole vakuutettu tapaturmien varalta.

 

Rakennusalan toimintatavat harmaan talouden estämiseksi

Rakennusala on viime vuosien aikana ottanut käyttöön ja alalle on kohdistettu useita toimintatapoja, joilla pyritään estämään harmaata taloutta, mm.:

    •  Työntekijöiden veronumero. Ennen kun rakennustyöntekijä voi aloittaa työskentelyn työmaalla, hänellä tulee olla veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Veronumeron saaminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta. Veronumerorekisterin tarkoituksena on työnantajan ja työntekijän verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta.
    •  Tilaajan ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle maksetuista urakkasummista.
    • Päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuus työmaalla työskentelevistä työntekijöistä Verohallinnolle.
    • Yhteisellä rakennustyömaalla pidettävä ajantasainen luettelo työmaalla työskentelevistä työntekijöistä.
    • Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus sopimuskumppaneiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamisesta.
    • Ennakkoilmoitus viranomaisille ja pääurakoitsijalle ulkomailta Suomeen lähetettävästä työvoimasta.
    • Käännetty arvolisävero.
    • Rakennustyöntekijöillä tulee työmaalla työskennellessä näkyä kuvallinen henkilökortti veronumerolla. Ala itse on luonut monia käytännön keinoja, kuten esimerkiksi kuvallisen henkilötunnisteen (Valtti-kortti)

Voit ladata meiltä ilmaisen oppaan rakennusurakan päätoteuttajan tiedonantovelvollisuuksista.  

 

Miten digitaaliset ratkaisut tukevat näitä toimintatapoja?

Harmaata taloutta estäville toimintatavoille on selvästi yhteiskunnallinen tarve. Selvitysvelvollisuudet ja tiedonantovelvollisuudet lisäävät kuitenkin epäilemättä työn määrä rakennustyömailla. Digitaalisten ratkaisuiden avulla työnjohdon työn määrää voidaan helpottaa, esimerkiksi seuraavilla toimenpiteillä:

  • Sähköisellä kulunvalvonnalla työnjohto pitää reaaliaikaista kulkulupalistaa työmaalla työskentelevistä henkilöistä, ilman, että työnjohdon tulisi joka aamu tarkistaa ja merkitä saapuneet työntekijät kynä-paperi menetelmällä. Sähköiset kulunvalvontaratkaisut toimivat rakennusalan Valtti-korttien kanssa, joten työntekijäilmoituksiin tarvittava tieto voidaan taltioida ja raportoida saman järjestelmän kautta.
  • Digitaaliset ratkaisut auttavat yrityksiä keräämään tilaajavastuulain velvoittamia tietoja. Esimerkiksi Vastuu Groupin Valvoja palvelussa on mahdollista säilyttää toimittajien tilaajavastuutiedot lain edellyttämän ajan mukaisesti niiden tarkastamisen jälkeen. Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät mahdollistavat myös ajantasaisten tilaajavastuuraporttien hakemisen sopimuskumppaneista.
  • Avoimet rajapinnat ja toimiva ekosysteemi takaavat, että digitaalisilla ratkaisuilla tarvittavat tiedot saadaan luotettavista lähteistä. Esimerkiksi työntekijän veronumeron tarkastaminen veronumerorekisteristä on luotettava tapa saada tietoa työntekijän luvasta toimia rakennustyömaalla. Yhtenäinen ekosysteemi takaa myös tiedon läpinäkyvyyden.
  • Digitaaliset ratkaisut auttavat tuottamaan ja analysoimaan valtavan määrän rakennustyömaiden dataa. Työnjohto voi käyttää tätä dataa osuvaan tiedolla johtamiseen.
    Yritysten toimintaympäristö tulee myös tulevaisuudessa muuttumaan ennennäkemätöntä vauhtia, kun digitaaliset ratkaisut kehittyvät. Digitaaliset työkalut eivät missään nimessä ole saavuttaneet maksikapasiteettiaan ja odotammekin mielenkiinnolla, mitä uusia työkaluja uudet teknologiat ja innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat tulevaisuudessa.

Nykytilanne ja katsaus tulevaisuuteen

Rakennusteollisuuden mukaan tänään rakennusalalla harmaa talous on yleisintä pienissä yrityksissä, joiden liikevaihto on enintään miljoona euroa, sekä omakotityömailla. Ongelma keskittyy vahvasti Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pienemmillä paikkakunnilla ongelma ei ole yhtä yleinen, koska sopimuskumppanit ovat yleensä ennestään tuttuja. Verhoallinnon mukaan harmaan talouden rikoksissa ovat mukana niin koti- kuin ulkomainenkin järjestäytynyt rikollisuus, joka on viime vuosina ammattimaistunut. 

Verohallinnon mukaan rakennusalan harmaaseen talouteen liittyy verorikosten lisäksi muuta rikollisuutta, mm. identiteetin väärinkäyttöä, rahanpesua, korruptiota, luvattoman työvoiman käyttöä sekä ympäristörikoksia. Ongelmana on korostunut esimerkiksi palkanmaksu ulkomaisten työntekijöiden kohdalla, joka ei ole Suomessa yleisesti hyväksytyn tason mukaista. 

 

Meiltä löydät digitaalisia ratkaisuja työmaiden kulunvalvontaan.

Nopsa- järjestelmällä hoidat rakennustyönmaan kulkulupalistat, ilmoitusvelvoitteet Verohallinnolle ja saat ajantasaiset tiedot sopimuskumppaneiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta. Sähköisten työntekijäilmoitusten lähetys Verohallinnolle on mahdollista automatisoida täysin- keskity sinä projektityöhön, me hoidamme teidän työmaan kulunvalvonnan! 

Liity postituslistalle

Liity postituslistalle

Liity sähköpostilistalle saadaksesi viimeisimmät kirjoitukset

You have Successfully Subscribed!

Pin It on Pinterest

Share This