Uusi työaikalaki astuu voimaan 1.1.2020. Lailla kumotaan edellinen työaikalaki, joka on vuodelta 1996, joten oli jo aikakin uudistaa lainsäädäntöä vastaamaan paremmin nykyaikaista työtä. Pääperiaatteiltaan lakiuudistus seuraa aikaisemman työaikalain sääntelytapaa. Merkittävimpiä uudistuksia ovat muun muassa muutokset liukuvaan työaikajärjestelyyn, uusi joustotyöaikaa koskeva työaikamalli, sekä työaikapankin käyttöönoton mahdollistaminen kaikilla aloilla. Lue eteenpäin, jos haluat tietää uuden työaikalain tuomista muutoksista.
Työaikaa tulee lain mukaan edelleenkin seurata
Suomessa työaikalaki edellyttää, että työnantaja pitää kirjaa tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Lakivelvoite koskee kaikkia Suomessa toimivia työnantajia. Vanhanaikaisen käsitteen työntekijöiden kyttäämisestä voi kuitenkin heittää unholaan – työajanseurannan tavoitteena on turvata työntekijöiden jaksaminen, riittävä lepoaika ja töiden oikeanlainen mitoitus. Työajanseurantaa tekevä organisaatio hoitaa velvoitteensa ja edistää avoimuutta sekä tasapuolisuutta.
Vuosittaisten ylitöiden seurannasta kokonaistyöajan seurantaan
Uuden lain myötä vuosittainen ylitöiden seuranta poistuu ja siirrytään kokonaistyöajan seurantaan. Työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Kaikki tehty työ luetaan työajaksi
Tiesitkö, että etätyö ei aiemmassa laissa ollut virallisesti työaikaa? Uusi laki selkeyttää etätyön määritelmää. Siihen on kirjattu velvollisuus seurata työntekijöiden työaikaa myös silloin, kun se tapahtuu muualla kuin työpaikalla työaikana. Kaikki tehty työ on työaikaa.
Liukuvan työajan rajat muuttuvat
Laki tuo uudistuksia liukuvan työajan käyttöön, mikä on haluttu tehdä joustavammaksi työntekijälle. Työpäivän voi jakaa osiin ja liukuma tulee jatkossa olemaan neljä tuntia kolmen sijasta. Säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia. Liukuvaan työaikaan tulee neljän kuukauden seurantajaksot, jolloin työntekijän saldokertymä voi olla enintään +60 tuntia tai -20 tuntia.
Joustotyö ja työaikapankki
Uusi työaikalaki on tuo joustavuutta työajan sopimiseen. Joustotyö on uusi työaikamuoto, jossa työntekijä voi itsenäisesti päättää työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta vähintään puolet ajasta. Joustotyö perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen ja sopii aloille, joissa työtä voi tehdä työntekijän päättämänä aikana. Säännöllinen työaika ei saa ylittää 40 tuntia viikossa neljän kuukauden seurantajaksolla.
Työaikapankista sopiminen kaikilla aloilla on uuden työaikalain myötä mahdollista. Aiemmin työaikapankista on sovittu työehtosopimuksissa ja on ollut käytössä lähinnä isommissa yrityksissä. Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahaetuuksia voi säästää ja yhdistää toisiinsa. Vuoden aikana työaikapankkiin voi kerryttää maksimissaan 180 tuntia. Työaikapankista sovitaan työnantajan ja henkilöstön kanssa ja kaikki ehdot on määriteltävä tarkasti.
Työaikalaki vs. alalla noudatettava työehtosopimus
Uuden työaikalain myötä työehtosopimuksissa sovitut asiat eivät muutu. Siirtymäsäännöksen mukaan voimassaolevia työehtosopimuksia noudatetaan sellaisenaan sopimuskauden loppuun asti. Uudella työaikalailla ei siis ole välitöntä vaikutusta nykyisten työehtosopimusten käytäntöihin. Lakiuudistus näkyykin monella alalla vasta jälkikäteen uusien sopimusten myötä.
Nykyaikainen työajanseurantajärjestelmä mukautuu muutoksiin
Työajanseurantajärjestelmän kannalta työaikalain tai työehtosopimusten muutokset tarkoittavat usein sitä, että automaattisia laskentasääntöjä tulee päivittää. Tämä tapahtuu usein järjestelmätoimittajan puolelta, jolle kannattaa hyvissä ajoin viestiä mahdollisista muutoksista. Nykyaikainen työajanseurantajärjestelmä mukautuu uusien lakisäädösten vaatimuksiin ja erilaisten yritysten tarpeisiin.
Lisätiedot ja tietolähteet
- Uusi työaikalaki
- Työ- ja elinkeinoministeriö: Uusi työaikalaki pähkinänkuoressa
- Eduskunnan tietopaketti työaikalain uudistuksesta
- Työsuojeluhallinto
- Suomen yrittäjät
Kiinnostaako sähköinen työajanseuranta?
