Kohtaamme uutisissa valittavan usein otsikoita, kuten ”jopa satoja laittomia työntekijöitä työmaalla”, ”pimeän työvoiman käyttö kiihtyy työmailla” ja ”harmaa talous on rakennusalan suurin uhka”. Rakennusala on tyypillinen harmaan talouden riskiala, koska alalle on tyypillistä ulkomaalaisen työvoiman käyttö. Ulkomaalaisten työntekijöiden käyttö ei itsessään luonnollisesti ole ongelma- vaan ongelma ilmenee, jos työntekijöille maksetaan pimeää palkkaa. Pimeän palkan maksu ja harmaa talous heikentää työntekijän asemaa, vääristää kilpailua ja aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa saamatta jääneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Pimeää työvoimaa käyttävä yritys vaarantaa oman maineensa lisäksi myös mahdollisen pääurakoitsijan maineen- pimeä työ käykin usein teettäjälleen kalliiksi. Näistä syistä johtuen on myös pääurakoitsijan itsensä etu valvoa, että heidän yhteisellä työmaalla ei työskentele laittomia työntekijöitä.
Työmaalla luvatta työskentelevät työntekijät
Rakennusteollisuuden mukaan rakennusalalla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa, arvioilta esimerkiksi Uudellamaalla noin kolmannes rakennusalan työntekijöistä on ulkomaalaisia. Suuri osa ulkomaalaisista työntekijöistä asuu pysyvästi Suomessa ja näin ollen he maksavat verot Suomeen ja kuuluvat suomen sosiaaliturvan piiriin.
Pimeä työvoima on kuitenkin rakennusalalla ongelmana ja esimerkiksi rakennusliiton mukaan pimeään työvoimaan liittyviä epäselvyyksiä paljastuu Uudenmaan rakennustyömailta viikoittain. Uutena merkittävänä ilmiönä rakennustyömaille saapuu yhä enemmän pimeää työvoimaa Ukrainasta, jotka ovat ulkomaisten yritysten palkkalistoilla (lähde: Ylen artikkeli).
Mikäli ukrainalainen työntekijä tulisi suoraan suomalaiseen rakennusyritykseen töihin, pitäisi ensin tarveharkinnan perusteella katsoa, onko alalle tarvetta tuoda työntekijää EU-alueen ulkopuolelta. Koska työntekijät tulevat alihankkija -yrityksen työntekijänä naapurimaasta, pääsee Suomeen töihin helpommin. Tämä kuitenkin hankaloittaa työvoiman valvomista. Pääurakoitsijan tulee varmistaa, onko aliurakoitsijan työntekijällä työnteko-oikeus, kun työntekijä saapuu työmaalle. Löydät meidän blogista ohjeet ulkomaalaisen työntekijän työnteko oikeuden tarkastamiseen.
Miten pääurakoitsija voi estää luvatta työskentelevän työntekijän toiminnan työmaalla?
- Pääurakoitsijan tulee tarkistaa työntekijän veronumero rakennusalan julkisesta veronumerorekisteistä, ennen kun työntekijä aloittaa työskentelyn työmaalla. Veronumeron saaminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta, joka puolestaan takaa, että työntekijä on rekisteröinyt oleskelunsa ja työnteon Suomeen.
- Tilaajavastuulain mukaan pääurakoitsijan tulee selvittää, ovatko sopimuskumppanit hoitaneet lakisääteiset velvoitteet ennen sopimuksen solmimista. Mikäli urakoitsija on luotettava kumppani, on epätodennäköisempää, että urakoitsija käyttäisi pimeää työvoimaa.
- Rakennustyöntekijöillä tulee työmaalla työskennellessä näkyä kuvallinen henkilökortti veronumerolla.
- Työntekijöiltä kannattaa vaatia rakennusalan yhteistä Valtti-korttia, koska kortti toimii työmaalla lain mukaisena henkilötunnisteena
Miten noudattaa hyviä käytäntöjä työntekijän työnteko-oikeuden todentamisessa työmaan arjessa?
Rakennusliiton aluetoimitsijan Toni Malmströmin mukaan epäselvyydet työntekijän työnteko oikeudesta johtuvat välillä siitä, että pääurakoitsija ei ole varmistanut tarvittavia asiakirjoja työntekijältä. Suurempi ongelma tulee kuitenkin siitä, että esimerkiksi osat yritykset ovat oppineet käyttämään halvinta mahdollista työvoimaa hyväkseen ja pimeää työvoimaa käytetään tahallisesti. Työmaalla luvatta toimivien työntekijöiden valvonta voi olla haasteellista, jos työntekijä esimerkiksi väittää ”unohtaneensa” lompakon ja Valtti-kortin kotiin. Useat vastuulliset pääurakoitsijat alalla käännyttävät työntekijät vastaavissa tapauksissa kotiin ja työmaalle päästetään henkilöt vasta, kun työnteko-oikeus on pystytty toteamaan luotettavasti.
Valtti-kortteja myös varastetaan ajoittain, jolloin luvattoman työntekijän käsiin päätyy näennäisesti asianmukainen todiste oikeudesta toimia työmaalla. Työnjohdon kannattaakin tarkistaa Valtti-kortissa näkyvä kuva henkilöstä, kun uusi työntekijä saapuu työmaalle. Nopsa- kulunvalvonta järjestelmässä Valtti-kortin kuva säilyy työntekijän tiedoissa, joka mahdollista henkilön tunnistamisen myös jälkikäteen. Kun työntekijät ja yritykset ovat vastaavista ominaisuuksista tietoisia, voi kynnys varastetun Valtti-kortin käyttöön nousta.
Työntekijät voivat myös jättää kulunvalvonnan leimauksen täysin tekemättä rakennustyömaalle saapuessa. Tällä tavalla työntekijä välttää omien tietojen siirtymisen kuukausittaisissa työntekijäilmoituksissa tietoa Verohallintoon. Pääurakoitsija voi välttää vastaavia tilanteita soveltamalla käytäntöä, jossa aliurakoitsijan laskut maksetaan toteutuneiden työtuntien perusteella. Toteutuneita työtunteja voi seurata luotettavasti kulunvalvontatiedoista, kun alihankkijan työntekijät lisäävät leimaustiedot säntillisesti. Kulunvalvontatietojen ja toteutuneiden tuntien käyttämistä laskujen maksun perusteena on hyvä sopia jo sopimuksen teon yhteydessä. Aliurakoitsijan työntekijöille on hyvä muistuttaa tästä käytännöstä, kun työntekijät saapuvat ensimmäistä kertaa työmaalle. Jos aihe kiinnostaa, lue meidän blogista kirjoitus ”Saako kulunvalvontatietoja käyttää palkanmaksuun?”.
Meiltä löydät digitaalisia ratkaisuja työmaiden kulunvalvontaan.
Nopsa- järjestelmällä hoidat rakennustyönmaan kulkulupalistat, ilmoitusvelvoitteet Verohallinnolle ja saat ajantasaiset tiedot sopimuskumppaneiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta. Sähköisten työntekijäilmoitusten lähetys Verohallinnolle on mahdollista automatisoida täysin- keskity sinä projektityöhön, me hoidamme teidän työmaan kulunvalvonnan!
