Rakennusala tuottaa 30% koko maailman jätteistä. Rakennustyömailta tulee vuosittain tuhansia tonneja erilaista jätettä, kuten teräs-, puu-, tiili- ja betonijätettä. Suurin osa rakennusalalla syntyvästä jätteestä aiheutuu rakennusten korjaamisesta ja purkamisesta. Jätelaki uudistui vuonna 2021 ja se toi mukanaan useita tiukentuneita asetuksia. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle päätyvää rakennus- ja purkujätettä kierrättämällä ja uudelleen käyttämällä materiaaleja.
Kierrättäminen rakennustyömaalla – lähtökohdat
Päätoteuttajan tulee ennen rakennustyön alkua tehdä työsuojeluviranomaiselle ennakkoilmoitus työmaasta. Päätoteuttaja on lakisääteisesti velvollinen esittämään rakennuttajalle rakennustyömaa-alueen käytön suunnitelmat. Suunnitelmassa on otettava kantaa mm. jätteiden sekä vaarallisten aineiden keräämiseen, säilyttämiseen, poistamiseen ja hävittämiseen.
Kierrätyksen haasteet
Suomen tavoitteena on kierrättää ja hyötykäyttää 70% rakennusjätteestä, mutta tähän tavoitteeseen ei olla vielä päästy, sillä hyödyntämisasteemme on alle 60%. Jätteiden lajittelua työmailla hankaloittaa tilan puute ja kiire, koska työmailla ei ole ylimääräistä tilaa jätteen kierrätykseen tarkoitetuille konteille sekä työmaiden aikataulut ovat usein tiukkoja. Kierrättäminen koetaan työmailla hankalaksi ja aikaa vieväksi, joten työntekijöiden kouluttaminen ja motivoiminen on todella tärkeää. Lisäksi rakennustyömailla työskentelee paljon ulkomaalaisia, joiden kulttuurissa kierrättäminen ei ole välttämättä tuttua. Tällöin on hyvä huomioida, että myös nämä työntekijät tietävät lajittelun periaatteista ja käytännöistä.
Rakennusjätteen kierrättämistä säätelevät erilaiset säännökset, joten kierrättäminen rakennustyömaalla ei ole täysin suoraviivaista. Työmailta syntyvän jätteen hyötykäyttö vaatii ympäristöluvan, jotta esimerkiksi betonijätettä voidaan hyödyntää teiden rakentamisessa. Tavoitteena on, että rakennusosia voitaisiin hyödyntää lähes alkuperäisessä muodossaan, mutta niiden käyttökelvollisuutta on toistaiseksi haastavaa osoittaa. Rakennustyömailla syntyy paljon erilaista jätettä, mutta vain murto-osa siitä voidaan hyödyntää suoraan. Esimerkiksi energiajäte, puujäte ja metallit voidaan hyödyntää suoraan, mutta taas muovit, lasit ja sekalainen betonijäte vaativat jatkokäsittelyä. Lajittelun ongelmat ylettyvät myös rakennustyömaiden ulkopuolelle, sillä Suomesta puuttuu vieläkin joitakin rakennusjätteiden, kuten villan, kipsin ja kumin käsitteleviä ja hyödyntäviä toimijoita.
Kiertotalouteen siirtyminen ja sen tuomat edut
Rakennusalalla on puhuttu kierrättämisestä jo vuosikausia, mutta kierrättämisen todellinen tilanne on vielä alkuvaiheissa. Rakennusalan yrityksien kannattaa tehdä yhteistyötä ympäristöalan asiantuntijoiden kanssa suunnittelemalla alkavien rakennustyömaiden kierrättämistä. Työmailla voitaisiin kokeilla esimerkiksi konttia, muovipaalainta tai jätelavaa, jossa on erikseen lokerot eri jätteille. Työmaalle voidaan myös pyytää kouluttaja paikalle auttamaan työntekijöitä kierrättämisen liittyvissä asioissa.
Kiertotalous vähentää ympäristön kuormitusta, parantaa materiaalien toimitusvarmuutta, lisätä kilpailukykyä, ja tehostaa talouskasvua. Kiertotalous on myös luonut mahdollisuuden uusien yrityksien perustamiselle, jotka kierrättävät ja uusiokäyttävät jätteitä ja vanhoja tuotteita.
Lopuksi
Uudisrakentamisessa suunnittelulla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. Vanhoja rakennuksia tulisi korjata mahdollisimman paljon uusien rakentamisen sijaan. Talojen rakentaminen kuluttaa Suomessa eniten luonnonvaroja, joten materiaalien uusiokäyttö ja kierrättäminen on erittäin tärkeää. Kierrättämisellä voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä merkittävästi sekä kierrättäminen rakennustyömaalla voi jopa puolittaa työmaan jätehuollon kustannukset.
Saatat myös pitää näistä kirjoituksista:
Mitä on työmaan kulunvalvonta?
Onko työmaan henkilöluettelo valmis työntekijäilmoitusta ja AVI:n tarkastusta varten?
Työmaan kulunseuranta palveluiden tarjoajat – mikä palvelu sopii sinun työmaallesi?
Jaa artikkeli ystävälle tai kollegalle:
