Pureudumme tässä blogikirjoituksessa rakennusalalla käytetyn käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden sielunelämään, ja pyrimme selvittämään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mikä se on, miksi se on olemassa, missä ja milloin sitä käytetään, miten se käytännössä toimii, ketä se koskee ja minkälaisia lakipykäliä siihen liittyy.
Missä tilanteissa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan
Yleensä arvonlisäverotuksessa verovelvollinen on tuotteen tai palvelun myyjä. Käännetyssä verossa tilanne on kuitenkin päinvastoin – nimensä mukaisesti. Eli verovelvollinen osapuoli onkin tässä tapauksessa palvelun ostaja. Käännettyyn verovelvollisuuteen liittyy ehtoja, joiden täyttyessä sitä tulee soveltaa:
- Kaupassa on kyse rakentamispalvelusta tai työvoiman vuokrauksesta rakentamispalvelua varten
- Palvelun ostaja on sellainen elinkeinonharjoittaja, joka myy rakentamispalvelua tai vuokraa työvoimaa rakentamispalvelua varten muutoin kuin satunnaisesti
- myynti tapahtuu Suomessa
Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta pelkän materiaalin tai tavaran myyntiin, eikä rakentamispalvelun myyntiin yksityishenkilölle tai vähäisen toiminnan harjoittajille. Verotus koskee siis käytännössä yritysten välisiä kauppoja.
Rakentamispalvelut määritellään arvonlisäverolaissa, ja niitä ovat muun muassa kiinteistöön kohdistuvat rakennus- ja korjaustyöt, sekä niihin liittyvä suunnittelu, valvonta ja verrattavat palvelut. Palvelut, joita taas ei lueta rakentamispalveluiksi, ovat esimerkiksi asennustöitä, viheralueiden hoitoa, kuljetuspalveluita ja arkkitehtipalveluita.
Miksi käännettyä verovelvollisuutta käytetään rakennusalalla
Suurin syy siihen, miksi käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, löytyy harmaan talouden kitkemisestä. Rakennusalalla on tyypillistä, että työlle muodostuu pitkiäkin aliurakoitsijaketjuja, joka kasvattaa mahdollisuutta arvonlisäveron maksamatta jättämiseen. Velvoittamalla palvelun ostajan tilittämään arvonlisäveron valtiolle, saadaan tuota mahdollisuutta minimoitua.
Kenen vastuulla?
Vaikka verovelvollisuus on käännetyssä verossa ostajan harteilla, tulee laskuttavan yrittäjän eli palvelun myyjän selvittää, onko kyseessä sellainen tapaus, jossa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan. Tällöin yrittäjä tekee myymästään palvelusta ostajalle verottoman laskun. Laskussa tulee mainita ostajan velvollisuudesta arvonlisäveron ilmoittamisesta ja maksamisesta.
Yhteenveto
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus on pitkästä ja pelottavasta nimestään huolimatta loppujen lopuksi konseptina yksinkertainen. Mikä siitä tekee hankalan ja monimutkaisen tuntuisen, on ehtojen määrä, missä tapauksissa käännettyä veroa sovelletaan. Keskeisin kysymys lienee siinä, mitkä kaikki palvelut luetaan sellaisiksi rakentamispalveluiksi, jossa käännettyä veroa tulee soveltaa. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse onneksi muistaa ulkoa, vaan pykälät voi tarkistaa siinä vaiheessa, kun asia laskutusta tehdessä askarruttaa.
Kirjoituksessa olevat tiedot on tarkistettu 10/2022 ja kirjoitusta ei päivitetä jälkikäteen aktiivisesti, joten emme vastaa mahdollisista muutoksista tulevaisuudessa.
Saatat myös pitää näistä kirjoituksistamme:
