Ulkomaisen työvoiman käyttö ja pitkätkin aliurakoitsijaketjut ovat tyypillisiä piirteitä rakennusalalla. Ulkomaisen työvoiman käyttö aiheuttaa tiettyjä erityisvelvoitteita työnantajalle tai yritykselle, joka ulkomaisia työntekijöitä käyttää. Velvoitteet koskevat pääsääntöisesti verotusta, työlainsäädäntöä ja sosiaaliturvasäännöksiä. Vastaamme tässä blogikirjoituksessa keskeisimpiin kysymyksiin, joita ulkomaisen työvoiman käyttöön rakennustyömaalla liittyy ja jotka voivat tuottaa työnantajalle päänvaivaa.
Kuka saa työskennellä rakennustyömaalla Suomessa?
Pääurakoitsijan tulee varmistaa, onko aliurakoitsijan työntekijällä työnteko-oikeus, kun työntekijä saapuu työmaalle. Jos työntekijä on EU- tai ETA-maan kansalainen, on hänellä rajoittamaton työnteko-oikeus eikä työlupaa tarvita. EU- ja ETA -maiden ulkopuolelta tulevat tarvitsevat erillisen työntekoon oikeuttavan asiakirjan, esimerkiksi viisumin.
Lisäksi ulkomaisia työntekijöitä koskevat rakennustyömaalla samat pelisäännöt kuin suomalaisiakin, eli heillä on oltava esillä kuvallinen henkilötunniste veronumerolla. Työturvallisuuslaki edellyttää, että jokaisella rakennustyömaalla työskentelevällä on oltava näkyvillä kuvallinen henkilötunniste, jossa on oltava selkeä kasvokuva, henkilön nimi, veronumero ja työnantajan tiedot.
Mitä asiakirjoja tulee kerätä ulkomaiselta työntekijältä?
Ulkomaalaislain mukaan työnantajalla, joka käyttää ulkomaista työvoimaa, on velvollisuus
- varmistaa, että ulkomaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa tai että hän ei sellaista tarvitse
(UlkomL 82 §) - säilyttää ulkomaista työntekijää ja hänen työnteko-oikeuttaan koskevat tiedot työpaikalla (UlkomL 82 §)
Työnantajan säilyttämistä tiedoista tulee käydä ilmi
- ulkomaisen työntekijän henkilötiedot
- työntekijän työnteko-oikeuden peruste
Tiedot tulee säilyttää kaksi vuotta ulkomaisen työntekijän palvelussuhteen päättymisestä. Tietojen säilytystapaa ei ole määritelty, mutta niiden on tarvittaessa oltava helposti työsuojeluviranomaisen saatavilla.
Milloin työntekijän oleskelulupa tarvitaan?
Työntekijän tulee hakea oleskelulupaa, jos hän ei ole EU- tai ETA-maan kansalainen. Oleskeluluvan hakeminen on työntekijän itsensä vastuulla.
Kenen vastuulla on varmistaa ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeus?
Ulkomaalaislaki velvoittaa, että pääurakoitsija varmistaa ulkomaisten työntekijöiden työnteko-oikeuden, kun työntekijä on ulkomaisen työnantajan palveluksessa tai on kyse ulkomailta lähetetystä työntekijästä. Tapauksessa, jossa aliurakoitsijana on suomalainen yritys, ei ole välttämätöntä, että pääurakoitsija varmistaa ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeuden. Tällöin vastuu on suomalaisella aliurakoitsijalla työnantajana. Työsuojeluviranomainen kuitenkin kannustaa pääurakoitsijaa varmistamaan myös alihankkijoiden työntekijöiden työluvat, jotta vältytään yllätyksiltä urakointiketjuissa.
Riittääkö Valttikortti todistamaan ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeuden?
Valttikortti yksinään ei riitä todistamaan ulkomaisen työntekijän työnteko-oikeutta Suomessa. Työntekijän työnteko-oikeuden voi varmistaa virallisesta matkustusasiakirjasta kuten passista tai oleskelulupakortista, josta selviää kansalaisuus.
Mitä tietoja AVI:n tarkastaja vaatii raportoimaan ulkomaisista työntekijöistä?
AVI:n tarkastajan saapuessa työmaalle, on hyvin todennäköistä, että hän pyytää nähdä työmaan työntekijäluettelon. Työntekijäluettelosta tulee löytyä tiedot kaikista työmaalla työskennelleistä henkilöistä koko työmaan ajalta. Tämä menettely koskee sekä ulkomaisia että suomalaisia työntekijöitä.
Työntekijäluettelosta tulee käydä ilmi
- työntekijän etu- ja sukunimi, syntymäaika ja veronumero
- työmaalla työskentelyn alkamis- ja päättymispäivämäärä
- työntekijän työnantajan nimi ja Y-tunnus tai sitä vastaava ulkomainen tunniste
- lähetetyn työntekijän työnantajan edustajan nimi ja yhteystiedot Suomessa
Suomeen työvoimaa lähettävällä ulkomaisella yrityksellä tulee olla Suomessa edustaja, joka on lähetetyn työntekijän ja viranomaisten tavoitettavissa koko lähetettynä olon ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa osoitetta Suomessa.
Mitä tietoja Verottaja vaatii raportoimaan ulkomaisista työntekijöistä?
Päätoteuttajalla on ilmoitusvelvollisuus kaikista työmaalla työskentelevistä työntekijöistä Verohallinnolle. Ilmoitusvelvollisuus koskee niin suomalaisia kuin ulkomaisia työntekijöitä, ja ilmoitettavat tiedot ovat kaikkien osalta samat:
- etu- ja sukunimi
- syntymäaika
- veronumero
Ennen kuin työntekijä voi aloittaa työskentelyn rakennustyömaalla, tulee hänellä olla veronumero, joka on merkitty rakennusalan julkiseen veronumerorekisteriin. Veronumeron saaminen edellyttää suomalaista henkilötunnusta. Veronumerorekisterin tarkoituksena on työnantajan ja työntekijän verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta.
Mitä tarkoittaa lähetetty työntekijä?
Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittunut ja kyseisessä valtiossa merkittävää toimintaa harjoittava työnantaja työsuhteen aikana lähettää rajoitetuksi ajaksi tilapäiseen työhön Suomeen.
Mikä on lähetetyn työntekijän todistus?
A1-todistus eli ns. lähetetyn työntekijän todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan hänen työskennellessään EU/ETA-maissa tai Sveitsissä.
A1-todistus osoittaa että:
- henkilöön sovelletaan jonkin muun maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä
- lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei makseta työskentelymaahan. Kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain todistuksen myöntäneeseen maahan.
Miksi ulkomaisen työvoiman käyttöä valvotaan niin tarkasti?
Rakennusala on valitettavan tunnettu harmaan talouden riskiala, jossa pimeän työvoiman käyttö on varsin yleistä. Pimeän palkan maksu ja harmaa talous heikentävät työntekijän asemaa, vääristävät kilpailua ja aiheuttavat yhteiskunnalle vahinkoa saamatta jääneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Yksi keinoista, jolla harmaata taloutta voidaan suitsia, on ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvä valvonta, jotta muun muassa verotus, työlainsäädäntö ja työntekijöiden sosiaaliturva toteutuvat asianmukaisesti.
Miksi pääurakoitsijan kannattaa valvoa, ettei hänen työmaallaan työskentele laittomia työntekijöitä?
Kun pääurakoitsija sitoutuu harmaan talouden torjuntaan, hyödyt ovat muun muassa seuraavat:
- Yrityksen maine säilyy
- Työntekijöiden asema parantuu
- Edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita
- Muille laillisesti toimiville yrittäjille ei aiheudu vahinkoja
- Suitsii rikollisuuden leviämistä yhteiskunnan muihin rakenteisiin
- Tuotteiden ja palveluiden laatu pysyy korkeana
Lue lisää aiheesta:
- Maahanmuuttovirasto – oleskelulupa
- Maahanmuuttovirasto – työnteko ilman oleskelulupaa
- Maahanmuuttovirasto – työnteko Suomessa
- Maahanmuuttovirasto – työnantajan rooli ja velvollisuudet
- Verohallinto – Suomeen töihin tulevalle suomalainen henkilötunnus
- Työsuojelu – ulkomainen työntekijä
- Työmarkkinatori – Ohjeita ulkomaisen työntekijän palkkaamiseen
- Rakennusteollisuus – työnantajan muistilista ulkomaisen työvoiman käytössä
- Rakennusteollisuus – muistilista ulkomaalaiselle työntekijälle
- Yrittäjät – ulkomainen työvoima
- Skanska – opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa
- Työsuojelu – työnteko-oikeus
Saatat pitää myös näistä kirjoituksistamme:
- AVI:n tarkastus rakennustyömaalla
- Onko työmaan henkilöluettelo valmis työntekijäilmoitusta ja AVI:n tarkastusta varten?
- Kuinka varmistaa työmaan henkilörekisterin ajantasaisuus?
